Joukkueet kohtaavat ensi kerran sitten kauden 2006

Lights kohtaa Saintsin Tampereella

Tampere Saints on tunnettu vahvasta linjapelistään molemmin puolin palloa. Northern Lightsin hyökkäyksen linjassa odotetaan kuitenkin tulevaa haastetta innolla. Oikean puolen soturit Tuomo Huovinen ja Miikka Kultalahti kertoivat tunnelmistaan uuden treeniviikon kynnyksellä.

Sisältöön

Hyökkäyksen oikea tackle Tuomo Huovinen (#60) on Northern Lightsin linjan MVP vuosimallia 2011. Jo vuodesta 2007 asti seuraa edustanut 29-vuotias jätti aloitti seitsemännen kautensa viime sunnuntaina, kun Northern Lights kaatoi Nokia Ghosthuntersin. Miltä linjapeli vaikuttaa hyökkäyksen puolella?

- Linjahan toimi mielestäni Ghosthunters-ottelussa erittäin hyvin, mutta vielä on pientä säätämistä. Ei tullut minkäännäköisiä vääriä aloituksia tai sellaista, joten siinä mielessä yhteispeli toimi hyvin. Vielä on varsinkin juoksupelissä harjoiteltavaa.

Huovinen uskoo, että hyvällä valmistaumisella myös juoksupeliä saadaan avattua sunnuntaina nähtyä paremmaksi. Avainasemassa on joukkueen terveydentilanne. Keskushyökkääjä Mika Nissinen pelasi Ghosthuntersia vastaan hyvän ottelun, mutta sairastelu on pitänyt hänet poissa harjoituksista. Jos Lights pääsee harjoittelemaan myös juoksupeliä laadukkaammin, voidaan lauantaina odottaa hyvää tulosta.

Tampere Saintsin linjapeli on kuitenkin ennakolta lauantain kotijoukkueen vahvin osa-alue. Miten Huovinen asennoituu kohtaamiseen?

- Joka kerta siinä on uusi haaste. Ei oo tähän astikaan ollut niin dominoivaa linjaa vastassa, etteikö olisi ollenkaan päästy juoksemaan. Lähdetään voittamaan joka downi.

Huovisen vieressä linjan oikealla puolella on herra numero 56, Miikka Kultalahti. Jo reilut pari vuotta joukkueen mukana treenannut linjamies on kärsinyt harmillisista leikkaushoitoa vaatineista loukkaantumisista sekä ennen kautta 2011 että 2012. Ghosthuntersia vastaan Kultalahti pelasi vihdoin ensimmäisen sarjaottelunsa. Ykkösdivarivauhti tuntui linjamiehelle kelpaavan.

- Helkkarin hauska oli pelata. Kyllähän siellä vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli.

- Odotin että olisi ollut vielä vähän kovempaa. Omaan peliin ei voi olla täysin tyytyväinen, mutta kokonaisuutena homma oli ihan jees.

Mitä opimme avausottelusta?

Nokia Ghosthunters haastoi Northern Lightsin toden teolla sunnuntain ottelussa. Vaikka voitto tulikin, joukkueen on pakko parantaa peliään sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa.

Oululaisten hyökkäyspeli oli paperilla varsin kaksijakoista. Ensimmäisen puoliajan pisteiloittelun jälkeen hanat menivät kiinni täysin toisella puoliajalla, ja Lights jäi pisteittä toisen puolikkaan osalta. Palloa kuljetettiin ottelussa yli 400 jaardia, joten eteneminen kokonaisuutena ei ollut suuri ongelma. Kaikki maalit syntyivät juoksupeleillä, kun pelinrakentaja Zander McKean ja keskushyökkääjä Nissinen juoksivat kaksi maalia mieheen lähietäisyydeltä.

Ghosthunters-puolustus onnistui ottelussa varsin kohtuullisesti lähellä omaa maaliaan. Toisella puoliajalla Lights pysäytettiin aivan nokialaisten maalialueen tuntumaan peräti kolme kertaa. Vaikka Lights saikin aikaan myös pitkiä heittopelejä, palloa ei saatu kuljetettua kertaheitolla maaliin saakka. Tällä viikolla Petteri Isokosken, McKeanin ja joukkueen laitahyökkääjien on saatava kehitettyä yhteispeliään myös silloin, kun tila on käymässä vähiin. Joukkue pyrkiikin tämän viikon harjoituksissa keskittymään juoksupelin kehittämisen lisäksi red zone -konseptien hiomiseen.

Puolustuksessa Lights esitti ajoittain mallikkaita otteita, mutta varsinkin ottelun alkupuolella joukkue oli ongelmissa nokialaisten tehokkaan kiertohyökkäyksen kanssa. Ghosthunters esitti ottelussa myös varsin laadukasta heittohyökkäystä, jota Lights ei onnistunut kovin tehokkaasti puolustamaan. Vieraiden tähtenä hääri erityisesti laitahyökkääjä  Henri Holopainen, jonka pelinrakentaja Lari Siitonen löysi useasti oululaispuolustuksen keskeltä.

Puolustuksen avainhahmona voidaan erityisesti nostaa esiin tukimies Antonio Harris, joka keräsi 11 taklausta ja 10 avustusta. Takapuolustaja Niklas Krogerus auttoi toisen neljänneksen syötönkatkollaan Lights-hyökkäystä rakentamaan johdon, joka piti lopulta loppuun saakka.

2008 vastaan 2013

Viisi vuotta sitten Northern Lights pelasi I-divisioonaa. Nuori joukkue oli noussut edelliskauden päätteeksi sarjaan voitettuaan II-divisioonan 2007. Miten nykypäivän divarijoukkue eroaa viiden vuoden takaisesta?

Vaikka viisi vuotta on verrattain lyhyt aika, on Northern Lights kokenut sinä aikana varsin merkittäviä muutoksia. Sekä nykyään että kaudella 2008 pelanneiden laskemiseen riittävät kahden käden sormet. Päävalmentaja yhdistää molempia kausia, sillä nykyjoukkueen päävalmentaja Petteri Isokoski valmensi Lightsia myös kaudet 2007-2008.

Jos pelaajamateriaalissa on tapahtunut muutoksia, niin samaa voi sanoa myös joukkueen pelitavasta. Hyökkäyksessä Lights oli ennenkaikkea juoksukone, joka heitti palloa vain satunnaisesti. Pelinrakentajan tontilla nähty Lauri "Hirvi" Parviainen oli parhaimmillaan nimenomaan juoksevana pelinrakentajana. Välillä heitettiinkin, mutta vain silloin, kun vastustajan puolustus oli päättänyt ylipelata juoksua pois. Keskushyökkääjinä nähtiin aina maajoukkueeseenkin asti vuonna 2010 yltänyt Mikko Suutari, erittäin kokenut Olli Ervasti sekä vikkelä Olli Mämmelä. Laitahyökkääjiä tähditti ligatasollakin Seinäjoki Crocodilesissa vahvasti pelannut Janne "Tiki" Tikkanen, joka tunnetaan nykyisin paremmin CrossFitin puolella. Vahvan linjapelin ja juoksuhyökkäyksen siivittämänä Lights yllättikin kaudella 2008 kertaalleen kaikki sarjan joukkueet.

Kausi 2008 oli Northern Lightsille siinä mielessä jännittävää aikaa, että kyseisellä kaudella nähtiin Oulussa pitkästä aikaa ulkomaalaisvahvistus - tai oikeastaan kaksi. Jenkkiavuksi palkattiin jo kevättalvella kanadalainen safety Jesse Card, joka oli tehnyt hyvää uraa paikallisessa yliopistojoukkueessa. Kanadassa kenttä on hieman suurempi ja peli heittopainotteista, joten Jessen liikkuminen oli Suomen sarjaan enemmän kuin kohdallaan. Atleettista Jessea hyödynnettiin puolustuksen lisäksi ajoittain myös hyökkäyksen puolella. Kesken kauden Ouluun saapui myös saksalainen Lawrence Williams, joka vahvisti joukkuetta puolustuksen linjassa.

Tänä päivänä ulkomaalaisvahvistukset ovat Lightsille arkipäivää, ja pelitapakin on vaihtunut huomattavasti heittopainotteisemmaksi. Päävalmentajaksi palannut Isokoski on nähnyt viime pestinsä jälkeen neljä amerikkalaisvalmentajaa. Oulussa ovat sittemmin käyneet näyttämässä kyntensä Cade Ackley, Damon Ware, Scott Preston ja Cam Olson.

Jotain samaakin joukkueissa kuitenkin on. Kuten viisi vuotta sitten, myös tämän päivän Lights on täynnä intohimoisia herrasmiehiä, jotka uhraavat mielellään vapaa-aikansa rakastamansa lajin vuoksi. Jotain tässä lajissa vain on.